Kesä!

Vihdoin se on täällä, kunnon kesä auringon paisteineen ja kesäisine hentoine sadekuuroineen. Parin hellepäivän jälkeen alan taas kaivata syksyn viileitä kurakelejä ja yöpakkasia, mutta nautitaan tämä hetki kun tämä on taas uutta ja ihanaa.

Viime päivityksestä on jälleen vierähtänyt toki. Tällä kertaa syy on hyvin yksinkertainen. Joka kerta kun alan kirjoittaa jotain, päässä pyörähtää kello käyntiin: Kuinka paljon saisin käytetyssä ajassa ja näpytyksen määrässä tilatutkielmaani eteenpäin, jos käyttäisin resurssini siihen, enkä "joutavanaikaiseen" höpöttelyyn. Ratkaisukin on hyvin simppeli: En avaa konetta lainkaan kirjoitustarkoituksessa, joten ei tarvitse kellottaa aikaa. Tosi kätevää...

Todella tehokasta työn tekoa viikonlopulta. Erkonomia 6/5

Huomaan, että Viikki alkaa jo poltella. Kirjalliset työt ja syksyn ohjelmat, lukukausi-ilmoittautumiset yms. ovat mielen päällä sellaisina pikkuriikkisinä kummituksina. Niillä ei ole vielä kiire, mutta on korkea aika aloitella asennoitumista. Työpäivistä on puolet takana. Tämä kesä hujahtaa ohi ihan mieletöntä vauhtia ja koko ajan opin ja koen niin paljon uutta!

Toisaalta, puolen kesää on vielä jäljellä. On aikaa oppia ja kokea vielä vaikka mitä. Viime viikolla pääsin mukaan hiehonhakureissuun naapuripitäjään. Sieltä ostettiin oikein komia ja hyvällä jalostusarvolla varustettu Länsisuomalainen. Vanhempi länskäri, josta jo aikaisemmin mainitsin sai rotukaverin :)

Apuva, tämä matkustaminen on aivan hurjan jännittävää

Hui! Nuo puolta vuotta nuoremmat hirviön alut aivan varmasti syövät elävältä...

Lystikki (ent. Lysti) on kyllä aika komia

Kuva tältä illalta. Ei tämä uusi mesta olekkaan oikeastaan hassumpi. Ruoka maittaa ja ihmisetkin on ihan jees.

Tilan kotitarvekotkoja

Tilan kanoista on pakko sanoa muutama sana. Nuo ruskiat isot ovat valtavan kesyjä ja aina ruuan perässä. Jos kana osaa kerjätä, nuo tekevät sitä aina ihmisen nähdessään. Sain olla mukana, kun nuita kyseisiä kanoja haettiin alkukesästä lähitilalta. Mainioita otuksia ja paljon sosiaalisempia kuin vanhemmat kanat.

Lenkkeilymaastoissa ei moittimista. Seura saisi vain olla hieman hiljaisempaa ja vähemmän pistävää.

Oivalsin viikonloppuna torpalla vapaapäiviä viettäessäni, ettei sitä ihan kaikki saa mökkeillä neljää kuukautta kesässä. Tänä kesänä minä saan. Lataan akkuja tulevia vuosia varten, sillä varmasti tulee kesiä jolloin kerrostaloasunto on ainoa oma pesä työviikoilla. Odotan jo tulevaa viikonloppua ja maatalousnäyttelyitä. Siellä tavataan tuttuja, kerätään kaikki ilmaiskrääsät ja opitaan toivottavasti taas uutta alasta. 


Puss och Kram!