Lehmuja!

Lupailin navettapäivitystä ja nyt niitä sataa oikein urakalla: lehmäkuvia :)

Tässä imettäjäemojen arkea. Omat ja lainalapset hoidetaan ja ruokitaan. Välillä pääsee hermolomalle lapsista osastolle ja normilypsyyn

Ommom!

Voi sitä riemua, kun tulee kasoittain uutta jännittävää kuiviketta

Pois alta vauvat! Hepulifiilis tarttui myös mammaan.

Imettäjäemojen karsinoissa on perinteinen kuivitussysteemi. Uutta puhdasta pehkua ja turvetta päivittäin päälle ja koko patjan tyhjennys kerralla kun laidat loppuu. Uusi turvepohja aiheutti melkoiset hepulit niin vasikoille, että mammoille. Ensin lehmut söi hyvällä ruokahalulla turvetta ja sen jälkeen alkoi kohellus. Mahtoi maistua makoisalta. 

Rankan riehumisen päälle on hyvä ottaa torkut

Hui, ihminen! Unna-mamma seuraa tyynenä vierestä kun vaavit säpsyilee

Moi! Mä oon Mansikki!

Mansikki on yksi niistä lehmän aluista, jotka taatusti jää mieleen. Joka kerta kun karsinaan menee morjestamaan mammoja, on haalarin puntissa joku kiinni. Tämä joku on lähes poikkeuksetta Mansikki. Kyseisestä karsinasta on melko mahdoton saada herttaisia vasikkakuvia, koska Mansikki tulee aina, ihan joka kerta tunkemaan turpansa valokuvaan. 

Moi! Et kai sä vaan meinannut saada kivaa kuvaa tuosta mun selän takana hiippailevasta kaverista?

Iskari

Lisää lehmuja, jotka jäävät mieleen. Iskari on valtavan symppis tapaus. Se on hurmaavan värinen, tuollainen kauniin kermaisan ruskea. Hyvätapainen lypsää ja oikein sopivan utelis kaveri. Ei syö yhtään ruumiinosaa ohi mennessä.

Mitä jäpä duunaa keskellä oviaukkoa kameran kanssa?

Mammat ulkoilemassa. Vasemmalla laitumen portti, jonka avautumista me kaikki odotamme

Lähikuvassa Jake

Silmä kovana molemmin puolin aitaa. Paimenkoira on paimenkoira vapaahetkelläkin.

Tänään se vihdoin tapahtui! Lähdin ekalle pyöräretkelleni täällä. Ilma koheni illaksi niin, että motivaatio kohosi pilviin. Matkan edetessä mieleeni nousi termi kohtuus. Kuulostaa eksottiselta ruokalajilta, jota en ole koskaan maistanut. Huomenna voi olla hieman paikat jumissa, erityisesti niistä kohtia missä mun muistaakseni joskus on ollut lihaksia. Matkan varrella poikkesin morjestamassa hiehoja. Ne matkasi tänään laitumelle ja hyvin tuntuvat viihtyvän.

Tänään oli tällainen kuvapainoitteinen postaus. Uusia herkkukuvia odotellessa. Nyt olen oppinut kantamaan puhelinta vähän paremmin mukana ja nappailemaan kuvia sopivissa väleissä. Huomenna jälleen normi lypsypäivä luvassa. Toivottavasti olisi hyvää keliä päivällä, että saisin vihdoin kasvimaan kuokittua kuntoon. Kohta lopahtaa into ja sitten se jää tekemäti. 

Puss och Kram!

Arvauksia, kuka mahtaa olla? ;)