Äitiyden myötä suhtautuminen omiin rintarauhasiin muuttuu vääjäämättä. Jos aikaisemmin rinnat ovat olleet ne kropan kukkea kohokohta tai piiloteltava sivuseikka, mamman tissit ovat koosta ja mielenlaadusta riippumatta keskiössä lähinnä lapsen tarpeiden kautta.
Tällä hetkellä haaveilen ajasta, kun mun tissit olisivat ihan vain mun. Niin ettei masuasukin mukanaan tuomat hormonit paisuttaisi rauhaskudosta Pamelankin varustusta pinkeämmiksi luomukumipalloiksi, eikä yksikään jo ulos punnerrettu (ja vieroitettu) mukula kävisi maitoryöstöretkillä aamuyön pimeinä tunteina.
Odotan ja samalla pelkään sitä aikaa, kun viimeinen mukula on imetetty. Mitä on jäljellä tukikudoksesta, joka joskus ennen lapsia sai rinnan näyttämään pyöreältä, täyteläiseltä ja sellaiselta vähemmän roikkuvalta? -Tuskin mitään.
En epäile, etteikö rauhaskudos rupsahtaisi ihan vaan vuosien myötäkin, mutta mammana kontrasti on valtava. Niitä tissihenkilöitä, joiden silmää viehättää täyteläinen ja ylikireäksi pingotettu utare, voi viehättää myös odottavan ja imettävän utare. Täyteaine on vähemmän silikoninen kuin etelänaapurissa vierailleiden kanssasiskojen, mutta muoto on sama.
Mamman lähipiiriä (lähinnä kai puolisoa) voi tosin nakertaa se, että odotusaikana ja erityisesti imettäessä rinnat ovat oikeasti vain ja ainoastaan lasta varten. Odotusaikana turvonnut utare on niin arka, että pienikin lääppiminen voi kirvoittaa sellaisen vähemmän pullantuoksuisen korvapuustin ärhäkämmän mamman suunnalta. Ja jokainen lehmää lypsänyt tietää mitä tapahtuu, kun parhaassa laktaatiovaiheessa olevaa utaretta menee käpälöimään: Oksitosiinit hyrrää ja maitosuihku on taattu. Katsoa saa, mutta ei (kannata) koskea.
Harmin paikka isäoletetun kannalta, jos hän sattuu lukeutumaan noihin tissihenkilöihin. Mutta tavallaan on siinä puolet omaakin syytä, että joutuu leikkikalunsa luovuttamaan niiden fysiologiseen käyttötarkoitukseen muutamaksi vuodeksi. Vanhemmat keksiköön uudet leikit niillä lärpäkkeillä, mitä jäljelle jää vuosien vanuttelun jäljiltä.
Puss och Kram!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti